Yksi ensimmäisen PlayStationin tunnetuimmista hahmoista, Crash Bandicoot, on kokenut monia muutoksia kehittäjien vaihdellessa. Alkuperäinen kehittäjä, Naughty Dog, myi pelisarjan vuosituhannen vaihteessa ja siitä lähtien useat eri tahot ovat olleet kehittämässä pelejä. Monien vanhojen Crash-pelaajien mielestä pelien laatu on laskenut ja pelien luonne muuttunut liikaa, mutta vuonna 2004 julkaistu Crash Twinsanity kelpasi hyvin aikaisempien Crashien kanssa varttuneille pelaajille.
    Crash Twinsanityssa on selkeä juoni. Juoni voi vaikuttaa monen mielestä kliseiseltä - kaksi pahantahtoista avaruusoliota saapuu toisesta ulottovuudesta Crashin kotisaarelle uhaten tuhota saaren ja valloittaa maailman. Pelin juju ei piilekään juonessa, vaan pelin koukku on Crashin ja tämän arkkivihollisen, Cortexin, yhteistyö. Asetelma toimii hyvin, koska hahmot ovat vastakohtia toisilleen - Crash on hieman vajaaälyinen mutta fyysisesti voimakas pussimäyrä ja Cortex on todella viisas ja korvaakin puuttuvan voiman älyllään ja kehittämällä erillaisia aseita.
    Kaksikon yhteistyö on toteutettu pelissä hyvin. Pelissä pelataan pääsääntöisesti Crashilla, mutta joissain lyhyissä kohdissa pelataan Cortexilla ja yhdessä vaiheessa pelataan Cortexin sukulaistytöllä Ninalla. Loppuvastuksessa käytetään vuoron perään kaikkia kolmea hahmoa, sillä kaikilla hahmoilla on omat erikoisominaisuudet.
    Peli on tehty hyvin ja hahmot on toteutettu hyvin. Kaikkien hahmojen ominaispiirteet tulevat hyvin esille peliosuuksien välissä olevista tarinaa edistävistä videoista. Pelin grafiikka on hyvä ottaen huomioon että pelin julkaisusta on jo seitsemän vuotta ja peli on muutenkin visuaalisesti hyvin toteutettu. Pelissä on muutamia bugeja eli ohjelmointivirheitä, mutta ne eivät huononna ratkaisevasti pelielämystä. Pääkaksikon, Crashin ja Cortexin, yhteistyö osuudet on tehty mielenkiintoisiksi. Yleensä kohdissa joissa käytetään yhteistyötä liikutetaan pääasiassa Crashia ja Cortexia käytetään esteiden hajottamiseen ja erilaisten laitteiden aktivointiin. Yhteistyö pelaa lähes saumattomasti ja hahmojen ohjailtavuus on helpohkoa.
    Twinsanity on kaikin puolin mukavaa pelattavaa, mutta yksi aika huomattava miinuskin löytyy. Pelissä ei ole paljoa tallennuspisteitä ja sen takia jotkut kohdat joutuu pelaamaan läpi useaan kertaan. Tästä aiheutuu turhaa toistoa. Toisaalta pelin automaattitallennuksesta tulee noottia. Pelissä on joskus vaikea tietää mihin suuntaan tulisi mennä koska aina yhden episodin kaikki tasot näyttävät todella samanlaisilta. Eksyessä voi päätyä tasoon, minkä on suorittanut jo aikaisemmin. Jos automaattitallennus on päällä se tallentaa pelin jo käytyyn tasoon ja sen seurauksena joutuu käymään tason uudestaan, koska tallennusta ei voi perua. Onneksi Twinsanityssä alkaa nopeasti muistaa missä paikassa oli mikäkin taso eikä eksymisiä tämän takia tule kovin montaa.
    Mielestäni Twinsanity on onnistunein Crash-sarjan peli jota alkuperäiset kehittäjät eivät suunnitelleet. Vaikka peli eroaa alkuperäisistä Crasheista se on silti lähes yhtä hyvä kuin alkuperäiset PlayStationin Crashit.